Silli

Silliesite

Silli rollup

Silli (Clupea harengus harengus)

Silli on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala. Itämeren pohjoisosassa elävää silliä kutsutaan silakaksi ja pidetään saman lajin erillisenä alalajina (Clupea harengus membras). Varsinainen atlantinsilli on silakkaa vähän isompi ja rasvaisempi. Silli elää Atlantilla suurina parvina. Parvessa voi olla jopa neljä miljardia yksilöä. Silli voi kasvaa 45cm pitkäksi ja painaa suurimmillaan kilon. Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti) ovat perinteisiä sillinkalastusmaita. Yhdysvalloissa Uuden Englannin rannikolla kalastetaan myös paljon silliä. Silli on arvostettu saaliskala ja sen pyynti tapahtuu pääsääntöisesti troolilla eli laahusnuotalla ja parvet etsitään kaikuluotaimella.

Silli Suomessa

Sillinkalastus oli Suomessa merkittävä elinkeino aina 1930-luvulta 1970-luvun puoliväliin, jolloin pohjoisen Atlantin sillikannat romahtivat. Jotta silli ei olisi kuollut sukupuuttoon, keväinen sillinpyynti kiellettiin ja muukin pyynti kiintiöitiin niille maille, jotka sijaitsevat kalastusvesien välittömässä yhteydessä. Suomen kuuluisin sillilaivasto oli rymättyläläinen Saukko-laivasto, joka harjoitti valtamerikalastusta vuodesta 1949 aina vuoteen 1975. Menneinä vuosikymmeninä silli oli Suomessa ympärivuotinen tuote. Keväällä se kuitenkin usein loppui ja uutta silliä lähdettiin pyytämään alkukesästä. Sillilaivat viipyivät matkoillaan kaksi-kolme kuukautta. Kotiin palattiin keskikesällä parhaaseen uuden perunan aikaan.

Silli on hyväksi sydämelle

Elimistölle erityisen tärkeitä rasvahappoja ovat EPA ja DHA, joita saadakseen rasvaista kalaa, kuten silliä kannattaa syödä sellaisenaan. Jo muutamasta palasta silliä saa noin kolmasosan omega-3 saantisuosituksesta.